sunnuntai 30. elokuuta 2015

TURHAUTTAA

Huoh, olen väsynyt. Olen väsynyt tähän sairasteluun,- voimattomaan oloon. Tasan viikko ollaan tässä nyt oltu sairaana ja mulle riittää jo, kiitos. Lukkunottamatta muutamaa virkeämpää päivää olotila on ollut aikalailla samanlainen. Tai no, oikeastaan koko ajan olo on ollut voimaton, mutta silti meinin loppuviikosta töihin ja näin jopa kavereita. Ajattelin, että jos mä vaan istun kotona kuin shovaperuna, tulisin hulluksi, ajattelin että kyllä tää tästä. 

Eilen sitten heräsin kovaan särkyyn oikean puoleisessa poskessa ja päätin, että en odota enää maanantaihin, vaan lähtisin lääkäriin pikimiten. Maksoi mitä maksoi. Ja niinhän mä menin, itse veikkasin poskiontelontulehdusta, mulla on ollu oikeastaan kerran vuodessa joku tälläinen tapaus ja osasin jo oireiden perusteella olla aika varma asiasta. Ja niinhän lääkäri mulle diaknoosin lausi; poskiontelotulehdus x2. Kyllä ei yhtä ilman kahta. Kummassakin poskessa tulehdus. Nice. Sainkin kivan määrän lääkkeitä ja nyt vain odotan ja toivon, että tää flunssa kierre tulisi pian päätköseensä. Mä tahdon olla taas pirteä, energinen itseni. Haluan päästä kunnolla töihin ja nähdä kavereita. Haluan päästä urheilemaan, juoksemaan lenkkipoluille ja päästämään salilla vähän höyryjä. Tässä ollaanki viikko eletty shovaperunana, hyi että mikä olotila koko kropassa. Tönkkö.

Joten tämä päivä menee aikalailla samoissa merkeissä kuin melkein kaikki päivät tällä viikolla; netflixsin tuijottelua ja lepäämistä. Voi kuinka mä kaipaan jo niitä normaaleja arkirutiineja. Sitä, että on asioita tehtävänä ja saa juosta paikasta toiseen. 
Muttei koko postaus menisi ihan valitteluksi päätin tällä kertaa jakaa teille puhelimella räpsittyjä kuvia kerrankin ei kollaasin muodossa. Ketokaahan mitäs piditte? Mä kun olen aina tottunut väsäämään niitä kännykällä otettuja kuvia kollaasiin, niin musta tää on ihan hauskaa vaihtelua :D.


Aurinkoinen ja kaunis tuomiokirkko ja sen aukio. Noi portaat on kyllä yks mun lemppari paikoista näin kesäisin. Ihana istua ja vain rauhassa ihastella maisemia esim. kahvin tai mansikoiden kera.


Berliinissä oltiin ensimmäisenä aamuna syömässä ihanassa ja lämmin henkisessä kahvilassa! Oikun pääsis takaisin tuonne, reissusta tuleekin nyt kuukausi kun siellä oltiin! Miten aika meneekään näin äkkiä? 


Niinkuin kerroin tällä viikolla käytiin syömässä Tempossa stokkalla, joka on yksi suosikki ravintoloistani! Ruoka tehdään suoraan nenän edessä ja on taivaallista. Suosittelen siis ehdottomasti siellä käyntiä :). Oli muuten tajuttoman hyvää tuo lohi uunikasvikset, kelpais kyllä nytkin! 

Aurinkoista kesäpäivää espan puistossa.


Berliinistä mulla on teille vielä kuvia ajettavana ihan kameralla otettuna! Tässä olis kuitenkin yksi kännykkään jäänyt otos meidän jokiristeilyltä. Matka kesti vähän yli tunnin ja sen aikana kiersimme eri nähtävyyksiä niin kuin tuo kuvassa näkyvä kirkko.

Madame Tussauds museosta lähti mukaan pari ihanaa valokuva korttia. Mähän olen kunnon korttien keräilijä ja toivoisin, että joskus saisin vielä nuo kaikki kehyksiin ja seinälle taulun muodossa! Kuvissa mm. Marilyn ja Madonna :-).


Selfie muutaman viikon takaa, kun palvoin arskaa meidän takapihalla, huh kun siinä olikin kuuma, +30 asetetta!!

Viime viikon asua. Mä en kyllä ikinä saa tarpeekseni näistä kengistä, myös tuo musta karvainen pallura tuo kivaa lisää asuihin 


Hymyn manetelimaito cappccino! Suosittelen muuten tuolla kahvilassa käyntiä, tajuttoman sympaattinen ja lämminhenkinen kahvila ihan keskustassa. Sisäpiha henkii ulkomaalaisuutta, ja siellä istuskellessä tuntuisikin kuin olisi ulkomailla 

Aina yhtä ihana helsinki. Voi kun mä vain voisin kävellä noita eri katuja ristiin rastiin ja ihastella erilaisia taloja. Ja kuvailla kaikkea, ehkä mä vielä joku päivä sen teen... ;)

Lemppari koruja, jotka ovat olleet sen verran kovassa käytössä, että tuo kultainen väri on haalistunut aika pronssiseksi :´D.


Berliinistä laskeuduttu takaisin turvallisesti suomenkamaralle. Ihana aurinkonlasku otti meidät lämpimästä vastaan. Kyllä samalla oli haikea fiilis, kun tajusi, että reissu oli nyt ohi.

Eilisen lääkäri käynnin asua. Heh, mä kun en osaa edes lääkäriin mennä ilman "tälläytymistä" XD. Musta on ihana pukeuta kivasti aina kun siihen on mahdollisuus, heh. Taisi kyllä vastaanotto virkailia muutaman kerran katsoa, kun mä ilmoitin mun oireista vastaanotto tiskillä :D Varmaan mietti, ettei tuo kyllä nyt niin kipeältä näytä, hah. Tästä asusta on kyllä pakko saada kuvat vielä tänne bloginkin puolelle, toivottovasti piakkoin :).

lauantai 29. elokuuta 2015

JOHAN & NYSTRÖM- KAHVILA

Kahvi. Ah vasta keitetty kahvi. Oli kyse sitten kotona tehdystä suodatinkahvista tai kahvilassa tilatusta cappucinnosta. Kahvi. Se juuri tulleen lämpimän kahvin tuoksu, joka näyttää pehmeällä aromillaan koko huoneen. Tuoksussa voi olla monta eri vivahdetta; voi olla suklaata, karamellia tai vain tumman kahvipapun tuoksua. 
Kahvi ei ole minulle pelkästään nopea rykäisy kofeiinia, se on nautinnon ja pysähtymisen hetki. Se on hetki, joka voi aloittaa päivän jo kukon laulun aikaan, se voi olla kiireinen hetki työtauolla tai se voi olla hetki ystävien kanssa. Se voi yhdistää, mutta sen kanssa voi myös olla yksin.
Kahveja on monen moisia, on erimakuja, papuja, on kofenillisia tai ilman. On suodatin tai papukahvia. Mutta se on aina kahvia. Niinkuin eräs viisas sanoi kahvi hetki, on päivän luksus hetki ja siitä jos mistä olen samaa mieltä. Kahvi voi myös parhaillaan olla niin hyvää, että tuntuu että sitä menisi saavillinen jos toinenkin. Maku nystyrät huutavat ja verisuonet täyttyvät onnen väristyksistä. Parhaimmillaan, kahvi voi myös olla pahaa, se voi olla niin pahaa, ettei välttämättä koko kuppia tule edes juoduksi loppuun. Se voi olla niin kitkerää, että se saa ihokarvat nousemaan pystyyn ja suun mutrulle. 

Mä rakastan kahvia, oi kahvi minkä teit! Minusta hyvästä kahvista kannattaa ja pitääkin maksaa. Miksi tyytä huonompaan jos voi saada parasta? Olen jo pitkään lukenut kuinka eri blogit ja muut sivustot aina instagrammia myöten ovat hehkuttaneet johan and nystäm:in kahvia.


Käväisin tässä muutama päivä takaperin punnitse ja säästä kaupassa ja huomasin kahvihyllylle tulleen uutukaisia. Muutamaa eri pakettia näitä kuuluisia j&n:n kahveja! 
Netistä olin lukenut jo isosta ja erittäin kattavasta valikoimasta, joten pienen pohdiskelun jälkeen valitsin hyllystä mielestäni parhaimmalta kuulostavan kahvin, joka olisi eniten mieleeni. Ja muuten ei hätää, koska kahvithan myydään papuina pussissa, onneksi tajusin kysyä myyjältä olisiko siellä mahdollisuus niitä jauhata. Meillähän kun toimii vain tuo tavallinen suodatinkahvi! Ja voi pojat, niinhän siellä sitten paput muussattiin sellaiseksi jauhoksi että! Jännittyinen mielin käppäilin kotiin odottamaan seuraavaa aamua joilloin antaisin kahvinkeittimen laulaa. 


Ja tietysti se tärkein kysymys. Oliko tämä kyseinen ja kaikkien hehkuttama kahvi hyvää? Ja olihan se! Voi pojat oli. Miten joku voikaan maistua niin pehmeältä, aidolta ja samalla täyteläiseltä? Unohtamatta sukaltaista jälkimakua? Voi kuulkaa en tiedä minäkään, mutta sitä se oli! :D Joten nyt suosittelen kaikkia edes kokeilemaan, valikoimaa oli niin paljon, että varmasti jokainen löytää itselleen mielitetyn ;). Itseni hurmasi tällä kertaa brazil fortaleza kahvi. Ja voin luvata, että tämä pussi ei jäänyt viimeiseksi!


Ja niinkuin kuvista huomaa oli mun myös pakko päästä ihan oikeaan j&n kahvilaan käymään, joka sijaitsee katajanokalla kupolikirkon alapuolella! Ja voi, että kuinka sympaattinen, boheemin tyylikäs ja samalla kotoisa kahvila meitä siellä odotti! Paikka oli sisusttettu rennon tyylikkäästi unohtamatta pieniä ihania yksityiskohtia, ystävällistä henkilökuntaa ja tottakai sitä vasta paahdetun kahvin tuoksua! Ah sanon minä. Tuonne on kyllä päästävä vielä monet kerrat uudestaan ystävien ja miksei vaikka kirjankin kanssa? Sen verran sympaattinen ja kotoisa kahvila, joka vei tämän kahvila rakastajan taas uudelle tasolle. Suosittelen siis kaikille okein lämpimästi siellä käyntiä! :)

Mites te? Fiilistelettekö te kahvia vai irvistättekö hampaat irvessä ja siirrytte mielummin teen puoleen? :) AINIIN, tuolta löytyy myös oikein kattava valikoima erilaisia ja makuisia teejuomia, joten teen ystävät, suosittelen teillekkin ;).

Täältä löydät lisää tietoa kahveista, kahvilasta ja kaikesta j&n: liittyvästä!

torstai 27. elokuuta 2015

SYKSYN TUNTUA

Hei ihanaiset!! Oi, että sanon minä, nimittäin flunssa on melkein taltutettu tai no miten sen nyt ottaa... Ainakin jo sen verran, että pääsin tänään taas töiden pariin, mutta päässä jyskyttää edelleen sellainen jysäri, että oksat pois. Ei auta valittelu tai irvistely, mutta voi himskatti jos joudun vielä viikonlopun olemaan toipilaana. Eilen otin kuitenkin pienen varaslähdön ihmisten ilmoille, rupesi nimittäin tökkimään ja pahasti neljettä päivää seinien sisällä kökkiminen, jopa netflixsin tuijottelu neljättä tuntia putkeen rupesi jo tökkimään :D haha. 

Joten eilen suunnattiin syömään koko perheen voimin Tempoon, ja voi taivas mikä annos sieltä tuli! Oli muuten pirun hyvää, lohi ja uunikasvikset yms muut lisukkeet kun eivät koskaan jätä kylmäksi, -tarkka silmäiset ovatkin voineet bongata kuvan mun instagrammista ;).

Asuna toimi jo pitkään mielessä pyörinyt syksyisempi koko harmaa asukokonaisuus mustaan liiviin yhdistettynä. Koska säät ovat olleet viimeisen kuukauden ajan enemmän helteisempiä kuin koskaan ennen elokuussa, en ole päässyt kyseistä asua käyttämään, mutta nyt näin viileämmän päivän sattuessa pääsin tämän asun päälle vetämään. Bikbokin paita pääsi myös käyttöön, joka tosin onkin ostettu jo aikoja sitten helteiden alkaessa ja siksi odottanut kaapinpohjalla päälle pääsyä ja oi kuinka pehmeä ja lämmin se oli! Ehdoton tämän syksyn suoksikki sanon minä!


Tän viikon suunnitelmat kuitenkin heittivät kuperkeikkaa tän flunssan takia. Tänään mun oli tarkoitus osallistua tuomiokirkon portailla järjestettävään fit & new balance super treeniin, jossa muun muassa oltaisiin juostu ties millaisilla liikkeillä tuomiokirkon portaita ylös ja alas. Osallistujia otettiin vain tietty määrä ja olisi ollutkin ihan mahtia päästä mukaan tälläiseen koko kropan teho treeniin, mutta eipä auta muuta kuin jättää kyseiset kekkerit väliin ja yrittää parantua mahdollisimman hyvin. Ties minkä sydänkohtausken olisin saanut siellä hyppiessä ja pomppiessa...

Onneksi johan and nyström kahvi maistuu ja quest barin protuskupatukkakin parantaa mieltä! Tuosta kahvista tulossa muuten lisää myöhemmin ;). Palaillaan siis  

tiistai 25. elokuuta 2015

MILLAINEN OLI KESÄ 2015 NIIKU OMASTA MIELESTÄ?

Huomenta päivää kaikki siellä ruudun toisella puolella. Täällä istuskellaan tällä hetkellä sängyn pohjalla peiton alla, ties kuinka monetta kamomilla teekuppia juoden. Mulla tosiaan silloin sunnuntaina alkoi tää flunssa oikeen ryminällä ja pitikin ottaa maanantai ja tiistai töistä heti vapaaksi. Eilen en muuta tehnytkään kuin tuijottelin gossip girliä koko vuoden edestä ja käytin varmaan paketillisen nenäliinoja. Nice. Voi kuinka sitä näin kipeenä ollessaan osaakin arvotaa sitä tervettä, hyvää ja energistä oloa! Toivon mukaan saan tän flunssan revittyä itsestäni piakkoin, koska loppuviikosta mulla olis aika kivoja suunnitelmia tiedossa..

Mutta asiaan nääs! Ihan uskomatonta, että elellään jo elokuun vikaa viikkoa, äskenhän se vasta alkoi? Tämähän myös tarkoittaa niin kalenterin, kuin itsenikin kohdalla kesän virallista päättymistä. 
Vaikka helteet hellivät suomea vielä muutaman päivän ja niistä ollaankin otettu kaikki irti voin ilolla toivottaa syyskuun alkvaksi ja sen tuoman viileyden, villapaitojen ja värikkäiden puiden kera. 
Mutta kysmys kuuluukin miten meni kesä niinku omasta mielestä? 
Valehtelisin jos väittäisin, että erittäin hyvin. Ja kyllähän se hyvin meni, mutta jotenkin sumuisessa, vuoristorataa menevillä fiiliksillä ja odottamisella. Niin, odottamisella. Ja mitä mä sitten oikein odotin? Sitä, että palmut kasvais takapihalle ja upea surffari kundi pyytäis surffaustunnilleen hietsun rannassa? :D 
No en ehkä sellaista kuitenkaan, haha. Pikemminkin odotin sponttaanisuutta, oman mukavuus alueen ulkopuolelle menoa, naurua, pitkiä yöttömiä öitä, paljon keskusteluita, rannalla fiilistelyä ja puistoissa istuskelua. Oliko mun kesä sitä? Vastaus on tylsä ja ennalta arvattava; ei ollut. Mihin katosi se kaikki kesän tuoma jännitys ja sponttaanisuus? Mihin katosi se eletään tätä kesää nyt ja tässä? Mä tiedän, että suurin syy on tietenkin minussa, minähän se tässä elän joko valitsemalla yöunnit kavereiden kanssa tai aikaisin nukkumaan menolla. Jotenkin mä vain tein niinkuin parhaaksi näin, en niin mikä parhaalta tuntui


Hyvä esimerkki oli, kun kaverini soitti eräs kesäisen lämmin ja pilvetön ilta lähdettäisiinkö exremporee ulos istuskelemaan tai jonnekkin tansahtelemaan tähien alle. Tässä vaiheessa kello oli vasta yhdeksän, mutta olin jo vetänyt yökkärin päälle ja netflixsin auki. 


Ajatus ulos lähdöstä houkutteli. Miksi ei? Olihan nyt kesä, leffoja ja yöpaita hengailuja ehitsi tehdä vaikka koko pimeän talven. Mutta ei, en lähtenyt. Olo oli jotenkin ristiriitainen ja pohdin asiaa 20minuuttia ennenkuin ilmoitin kaverilleni jääväni kotiin kaverinani  televisiossa virnistelevä Last Song elokuvan Miley Cyrus. Voi vitsit miten pitkään sitä pitkään miettiä, koska uskon, että tuon mietinnän takia jäi sekin extemporee ilta vietettyä. Mietin liikaa, miten liikaa miltä tuntuu, miten seuraavan päivän fiiliksiä, en tahdo olla väsynyt ja ärtynyt ja jos olen en todennäköisesti jaksa lähteä salille tai nähdä muita ystäviä tai ylipäätään tehdä mitään. Näin loppujen lopuksi ajateltuna yksi päivä sinne tai tänne väsyneenä ei olisi maata kaatanut, mutta sillon se tuntui vastenmieliseltä. Ja miksi olo oli päätös hetkellä ristiriitainen? Ehkä siksi, koska kummatkin houkuttelivat, mutta mä vain valitsin sen itselleni tutun ja turvallisimman vaihtoehdon.

Jokin osa minusta pistää vastaan tässä sponttaanisuus kohdassa, enkä oikein tiedä miksi. Ehkä mä ajattelen asioita liian järjellisesti kuin tunnepohjasesti. Ehkä olisikin pitänyt lähteä silloin ulos, eihän sitä tiedä jos siitä olisi tullut koko kesän ikimuistoisin ilta? 


Ennen mä ajattelin, että no onhan tässä tätä kesää jäljellä, mutta tosissaan sitä ei enää ole. Kyllähän niitä yöttömiä öitä tai puistossa hengailuja voi tehdä syksyllä tai talvellakin, mutta varmasti tunnelma on eri kun tuntuu siltä, että jäätyy pystyyn puiston penkillä. Toisaalta, en kadu että kesä meni niinkuin meni, koska olin päättänyt, että tälle kesälle en sen suurempia tavoitteita aseta vaan pyrin elämään siten miltä sillä hetkellä parhaalta tuntuu. Yleensä kun niitä odotuksia tekee ja astettaa, voi käydä niin ettei tapahdu sitä vähääkään mitä oli odottanut. Tämä on nimittäin todettu käntäpään kautta, -uskokaa pois. 

Mutta jollette saisi täysin väärää kuvaa meikäläisen kesästä, niin onhan niitä ikimuistoisiakin juttuja tehty! Berliinissä shoppailtiin ja käveltiin jalat kipeiksi, jyväskylässä vietettiin mahtavat pari päivää blogitytöjen kesken, ilta auringon ihailut eiran ranssa, take way sushia ja siihen rakastumisia, grillailua ystävien seurassa, extemporee uimista helsingin pihlajan saaressa kuumana kesäpäivänä, picnikkiä suomenlinnassa ja kaikkea muuta mitä en ole täällä blogin puolella välttämättä kertonut. Myös pienistä hetkistä on opittu nauttimaan, sitä jos mitä ollaan tämän kesän aikana opittu arvostamaan, arvostamaan ja nauttimaan pyös niistä pienistä onnen hetkistä ja arvostamaan omaa itseään ihmisenä ja antamaan itselleen aikaa. Todellakin aikaa, koska turhan paljoa ei ole tullut päivittäin hypittyä paikasta toiseen... :D.


Mutta niin totta kuin se on, kesä tulee aina uudestaan joka vuosi. Ehkä niitä tämän kesän tekemättömiä juttuja voi toteuttaa sitten ensi kesänä? :) Ja jos yhden toiveen voisin ensi kesälle heittää olisi se ehdottomasti se sponttaanisuus. Välillä tekisi ihan hyvää iratutua siitä omasta ja tutusta mukavuusaluuelta ja antaa vaan mennä. Niinku muutenki elämässä olisi välillä hyvä tehdä. Mä kun aina tunnun valitsevan sen vähän tylsemmän ja turvallisemman vaihtoehdon. Ehkä se juuri olikin tämän kesän opetus, jotta voin ensi kesänä ja vastaisuudessa olla vähän rennomalla mielellä ja lähteä vaikka keskellä yötä ulos :). 

Tässä oli mietteitä vähän omasta kesästä! Mutta miten teidän kesä meni? Elittekö sponttaanisesti vai valitsitteko sen tutun ja turvallisen vaihtoehdon? Kertokaa ihmeessä, koska musta olis mielettömän kiva kuulla! 

sunnuntai 23. elokuuta 2015

O N N E L L I S U U S

Aamu aurinko. Hiljaisuus. Juuri keitetyn puuron tuoksu. Kahvin tuoksu ja porina. Auringon säteet pöydällä. Rauhallisuus ja onnellisuus, niin että tuntuu. Muutama hyvä biisi hyvän mielen soittolistalta spotifystä. 


" hetken maailma on t ä s s ä

Voi kuinka mä olen pienstä flunssan poikasesta onnellinen juuri tästä hetkestä. Toivottavasti teilläkin on kaikki hyvin