sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

TAUKO OLIKIN EHKÄ SITÄ MITÄ TARVITSIN

2 ja puol viikkoa kipeänä, salilla käymiset ja kaikenlainen liikunta jäi sairastelun vuoksi kokonaan pois. Välillä turhautti ja paljon. Kroppa tuntui veltolta, ei ollut virtaa eikä halua, jollain tapaa jopa tuossa ajassa unohdin sen kuinka paljon rakastan liikkua, liikuttaa mun kroppaa. Kuinka paljon se kaikki tuo hyvää oloa ja energiaa. 


Aiemmin tällä viikolla tunsin oloni sen verran terveeksi, että päätin tiistai aamuna suunnata salille. Jännitti, kuinka kroppa ottaisi vastaan kaiken liikunnan, kun aikasemmat viikot olivat menneet lähinnä työmatkoja tehden kävelyn muodossa bussipysäkiltä kotiin tai töihin. Myös yksi iso asia mikä muuttui samalla sysäyksellä, oli sali. Edellinen salini, Leppävaara Sats suljettiin juuri silloin kun olin sairaana ja harmittelin, etten päässyt viettämään siellä enää aikaa tutussa ja ihanassa ympäristössä, tuttujen ihmisten ympäröimänä.

Mutta, kun pääsin uuden salin tiloihin, mut valtasi ensin pieni epäluulo, sali oli iso, meluisampi kuin edellinen, siellä ei ollut ikkunoita ja ennen kaikkea se oli käviämäärältään suomen suurin sali, 5000 jäsentä. Joten ihmisiä, melua, ääniä, mutta myös tilaa riitti riittämiin. 


Ja voi kuulkaa, ei mennyt kauaa, kun jo endorfiini pöllyissä hypin, pompin boxsille, tein punnerruksia, seison käsilläni, kokeilin itselleni uusia laitteita ja joogailin sen kaiken uuden keskellä. Tunne oli sanoikuvaamattoman mahtava. - Tätä kaipasin, tämä mä tarvitsen. 

Nyt on vedetty tämä viikko monipuolisella treenillä, on ollut HIIT- treeniä, voima treeniä, joogailua ja venyttelyä. Kävin myös eilen juoksemassa ensimmäisen lenkkini sitten viime lokakuun ja voin sanoa, ettei olo ole hetkeen ollut näin kaikkensa antanut. Jalka nousi ja hiki virtasi. 


Ehkä sillä sairastelulla olikin joku isompi meritys, se että kroppa sai levätä enemmän kuin viikon, oli tarpeen. Se, että annoin sen vetää henkeä enemmän kuin omasta mielestäni oli tarpeen, oli hyväksi itselleni kokonaisvaltaisesti. Olo on energisempi kuin aikoihin ja halua liikkua ja voida hyvin on tällä hetkellä itselläni ehdottomasti ykkösenä. 

Ja jos joku nyt kysyisi mitkä ovat tavoitteeni liikunnan ja hyvnvoinnin suhteen, olisko se kesäkunto 2017? Lihasten kasvatus tai kehonhallinta? Heittäisin kysyjälle ylävitosen ja vastaisin hymyillen, että tällä hetkellä ainut tavoitteeni on voida hyvin kokonaisvaltaisesti ja tehdä sitä mitä se mun kroppani kaipaa, oli se sitten venyttelyä, joogaa tai voimatreeniä. 


Näin on hyvä. Niin hyvä, ettei ole ehkä aikaisemmin ollut. 

Ja vaikka tulevina viikonloppuina on tulossa ties mitä kissanristiäisiä aijon pitää oloni hyvänä, nautin kohtuudella kaikkea, mutta tätä balanssia en aijo kadottaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti